nimittäin se terapia. 
Huomenna (7.1) on ensimmäinen taideterapia. 

olen ihan varma että en saa ensi yönä nukuttua. oon hermoillut tänään tosi paljon ja itkenytkin tässä myöhäisillalla 
aika paljon. miten voi hermostuttaa näin paljon?

ihmettelisin kyllä jos ei hermostuttaisi.

033.jpg

olen miettinyt tänään paljon eri asioita terapiaan liittyen, kuten esimerkiksi sitä että entä jos se ei toimi,
entä jos se ei vaan auta mitään, että mitä sitten tapahtuu, mitä mä sitten teen?
en ole erikoisemmin pohtinut sitä että tulenko juttuun terapeutin kanssa, toimiiko meillä kemiat,
mutta hirveästi olen pohtinut kaikkea että miten se terapia aloitetaan, pitäisikö minun valmiiksi miettiä jotain vai
mennä vain ja sanoa se mikä juuri sillä hetkellä on mielessä, tai olla sanomatta mitään jos ei ole.

miten terapiassa ollaan? olenko hyvä potilas? mikä on hyvä potilas? onko minua helppo terapioida?
(onko tuo edes sana..?) vai eikö tälläisiä pitäisi miettiä?

vaikeista asioista puhuminen on ollut minulle aina tosi vaikeaa, ja sitä olen miettinyt paljon.
puhunko tarpeeksi? avaanko asioita tarpeeksi hyvin että terapeutti ymmärtää mitä tarkoitan?
milloin voi puhua vähemmän ja milloin pitää kertoa juurta jaksain ihan kaikki pienimmätkin yksityiskohdat?
mitä asioita ne on?

niin ja mitä ne asiat on joista juuri minun pitäisi puhua? kuka sen tietää?

mitä terapiassa kuuluu puhua? puhutaanko terapiassa kaikkea? voiko siellä kertoa ihan mitä tahansa?
jos ei voi, niin mitä on ne asiat joita terapiassa ei puhuta? 


enkä tarkoita nyt keskustelua siitä että ompa siellä hirveä pakkanen ja bussikin oli myöhässä, parturini kertoi että torniossa oli ollut hirveä ketjukolari, minun lapseni käy baletissa vaikka hän on poika..
vaan asioista jotka oikeasti koskettavat omaa henkilökohtaista elämää jollain tavalla.

en tiedä osaanko sanoittaa asioita joita pelkään eniten, 
en tiedä osaanko olla minä,
en tiedä -vai tiedänkö?- kuka minä olen.

haluaisin oppia tuntemaan itseni.


en tiedä mitä sitten tapahtuu jos puhun asioista jotka ovat mitättömiä kun en uskalla
avata asioita jotka oikeasti muodostavat möykyn rintaani.
ehkä juuri se on asia jota pelkään eniten.

053.jpg

a p u a !